Ai vitsit, ett tein taas hyvää ruokaa! :) Viikonloppuna söin "ekan kerran" kidneypapuja, ja ne olikin tosi hyviä! Olin aina ajatellu papuja joko niinä vihreinä pakasteällötyksinä tai pieninä jauhopapuina, joita oli koulun chili-con-carnen seassa ala-asteelta lukioon asti. Positiivisesti yllättyneenä ostin eilen itse ensimmäistä kertaa kidneypapuja, ja laitoin ne kasviskastikkeen sekaan. Meillä oli eilen koulussa afrikkalaisen ruokakulttuurin tunti (ruoka- ja tapakulttuurikurssilla), ja sieltä jäi muutamia riisipalloja, joita sain sitten kotiinkin, joten päätin tehdä jotain hyvää kasviskastiketta niiden riisien kanssa syötäväksi. Alla (muokkaamaton, mitoitettu aika suurelle määrälle ihmisiä!) ohje, jolla riisipallot tehtiin eilen, sekä ohje, jonka kirjoitin ylös vasta sitten, kun olin ensin taiteillut kastikkeen.
Riisipallot (HUOM. iso ohje)
* 1,75 kg jasmiiniriisiä
* 2,5 l vettä
* 150 g voita
* 7 tl suolaa
Lisää riisi kiehuvaan, suolalla ja margariinilla maustettuun veteen. Pienennä lämpöä ja anna hautua kypsäksi tiiviin kannen alla. Käytä teflonkattilaa ja älä sekoita riisiä kypsennyksen aikana. Kun riisi on pehmeää, sekoita sitä voimakkaasti, niin että se hieman puuroutuu. Muotoile kypsästä riisistä palloja. Ota kahdella ruokalusikalla sopiva riisimäärä, anna jäähtyä hetki ja muotoile kylmässä vedessä kostutetuin käsin palloksi. Käytä muotoilussa apuna keittolautasta.
Kasviskastike
* n. 2rkl kookosrasvaa
* 2 pientä/keskikokoista sipulia
* 2 valkosipulinkynttä
* 3 porkkanaa
* 1/2 kukkakaali
* 1/2 pss pakasteparsakaalia
* 1 prk kidneypapuja (n. 285g)
* 1 punainen ramiropaprika
* 4 dl kookosmaitoa
* 2 dl kookoskermaa
* soijakastiketta
* kourallinen persiljan nuppuja
* mustapippuria
* chiliä
* 2 rkl hunajaa
* (1/2 rkl tummaa intiaanisokeria)
Pese, kuori ja pilko kasvikset: sipuli hienoksi (tai suikaleiksi), valkosipuli hienoksi, porkkanat ja paprika suikaleiksi, kukkakaali pieniksi nupuiksi. Kuullota sipulit kookosrasvassa kattilassa. Kun sipulit ovat vähän pehmenneet, lisää kaikki loput kasvikset (paitsi paprikan ja pavut voi lisätä vasta kookosmaidon ja -kerman lisäämisen jälkeen, jos haluaa, ettei ne pehmene liikaa). Sekoittele pari minuuttia. Lisää kookosmaito, ja totea sen olevan riittämätön kasvismäärälle, joten lisää myös kookoskerma. Kun neste on kuumentunut, (lisää kidneypavut ja) lorauta joukkoon vähän vuonna 2011 huonoksi mennyttä soijakastiketta. Havaitse kastike liian oudon makuiseksi ja koeta pehmentää makua hunajalla ja tummalla intiaanisokerilla (ripottele vähän, jos et käytä mittaa). Lisää sekaan mausteet. Hauduta kannen alla hetki. Syö riisipallojen kanssa.
Muita kuulumisia: oon onnistunut kasvattamaan vasempaan käteen jo hyvän pituiset kynnet. Kroonisena kynsienpureskelijana en kuitenkaan oo yhtään tottunut näihin pitkiin kynsiin, ja niinpä eilen maatemännessä raapaisin vahingossa yhtä selässäni hieman koholla olevaa luomea. Huomasin vasta aamulla, että luomi oli revennyt, vuotanut paitaan ja lakanoihin, ja muodostanut ruven, joka oli kiinnittynyt paidan kankaaseen (selälläni kun nukuin). Pikkuisen kuumottaa, koska toi luomi on just siinä kohdassa, jossa rintsikoiden reuna menee, ja se välillä saattaa hiertää sitä luomea... Nyt siinä on sellainen suojalappu, mutta muutaman päivän päästä täytyy aloittaa jatkuva kontrollointi ja havainnointi, että meinaako tuo luomi nyt parantua ennalleen vai tuleeko tulehdus. TOIVOTTAVASTI ei tuu mitää tulehduksia, koska siihen joutuis syömään antibioottikuurin, ja sitä en nyt kyllä kaipaisi! Johan mä viime syksynä jouduin yhden kuurin syömään, ja siinä oli vähintään yhdelle vuodelle ihan tarpeeksi!
Muuten menee hyvin hyvin, ja koulussakin menee hyvin, paitsi että vähän taas tuppaa kasautumaan hommat kevättä kohden, mutta yksi asia kerrallaan, ni eiköhän niistäkin selviä, joko kunnialla tai rimaa hipoen. :) Jotenkin kummallisen kevyt olo, vaikka söinkin viikonloppuna ainakin 6 suklaajäätelöä. "No kun teki mieli..." Jospa tulevaisuudessa opettelisin taas ruokien järkevää käyttöä ja kulutusta, ja pääsisin pian siihen paljonpuhuttuun kesäkuntoonkin! Se vain vaatisi sen, että viitsisin vihdoin kärsiä nikotiinivajareista aiheutuvan kolmen päivän kiukutuksen ja malttaisin olla ostamatta tupakkaa hetken mielijohteesta. Helpommin sanottu kuin tehty. Ostin eilen uuden askin. Jospa viikonloppuun mennessä saisin sen tuhottua, ja voisin hyvillä mielin kärsiä mielialanvaihtelut kotona neljän seinän sisällä eristyksissä ulkomaailmasta. Siinäpä hyvä toteutuskelpoinen suunnitelma. :) Ja jos joku ihmettelee, miten tupakointi estää kesäkuntoon pääsemistä, niin tässä selitys: mua ei kiinnosta tippaakaan lähteä hölkkä- tai juoksulenkille, jos keuhkojen hapenottokyky on näin surkea, niin kuin mulla on. Kävin viime viikolla koiran kanssa lenkillä, ja se oli tosi hyvä kirittäjä. :) Olisipa vain kuntoa juosta sen perässä, mutta jos osaan pysyä päätöksessäni, kunto kasvaa kevään myötä, ja ehkä jo ensi viikolla voisi käydä juoksentelemassa. (Jos toi oikean jalan nimetön varvaskin tästä pikkuhiljaa paranisi... Törmäsin viime torstaina sillä mun seinään, ku yritin mennä liian kapeasta oviaukosta keittiön puolelta makuuhuoneeseen, ja ilmeisesti (vasenta reunaa yleensäkään kovin hyvin hahmottamatta) väistin liikaa oikealle, ja varvas rusahteli niin pahasti, että ei oo ennen tollasia ääniä kuulunu mun kehosta! Onneks se ei nyt kuitenkaan taida olla murtunut, ja nyt sillä on jo ihan hyvä kävelläkin, ei kuitenkaan varpaisillaan, mutta ettei ainakaa tarvi enää linkata. Toissa viikon torstaina vedin lipat tossa kuistin puuportailla, kun katolta oli sulanu lunta siihen ja sit se oli yön aikana jäätyny, enkä mä hoksannut sitä, ja niinpä sitten rikoin vasemman käteni. Sekin alkaa kyllä olee jo aika hyvin parantunut, vaikken voikaan vielä käyttää sitä sataprosenttisella teholla... Siinäpä sairaskertomuksia, alan olee jo ihan vakioasiakas tuolla kouluterkkarilla...)
PS. Toisinaan tunnen itseni kovin onnelliseksi ja onnekkaaksi, vaikka riudunkin (toisinaan kovissa) rakkaudentuskissa täällä kaiken jumalallisen ulottumattomissa Neuvostoliiton naapurissa, siksi että "joudun" (tiedän tämän olevan täysin omaehtoinen valintakysymys) olemaan erossa tähänastisen elämäni suurimmasta rakkaudesta. Mut ihanaa, kohta on kesä, ja koitan löytää jotain hyvää duunia, että vois viettää (edes) kesän vähän lähempänä kaikkia ihania. (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti