Uutisvuoto

Mua ärsytti tänään aivan älyttömästi se, että kun yritin "sivistää" itseäni ja pysytellä kartalla siitä, mitä meillä ja maailmalla tapahtuu, löysin enimmäkseen vain mun mielestä turhia uutisia! Avauduin siitä Facebookiin, mut koska mua nakertaa käydä siellä älytöntä kilometrikeskustelua itseni kanssa, siirrän kaiken tänne:

Klo 10 aikoihin:

En ymmärrä edelleenkään, mikä uutiskynnyksen ylittävä arvo on ihmisen kuolemalla, etenkin kun poliisi ei epäile rikosta tai kaipaa silminnäkijöitä tms. Hyvää huomenta, yritän lukea tässä uutisia aamupalan seuraksi, mutta eipä näytä oikein hyviä uutisia olevan. Paitsi tää uutinen (ei otsikko!) hymyilyttää: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013020516636999_uu.shtml

Hyviä uutisia pitäisi mun mielestä olla enemmänkin, ja jos kuolemasta (joka siis käsittääkseni on seminormaali "tapahtuma" ja kaikilla edessä) täytyy uutisoida noin paljon, sille voisi tehdä oman osionsa, koska vähän turhauttaa lukea vaikkapa kotimaan uutisia, ku "yksi kuoli", "11 kuoli", "löytyi kuolleena", "mies kuoli", ja välissä satunnaisesti muita uutisia, kuten "kaksi loukkaantui", "kuristi hoitajaa", "hyökkäsivät 13-vuotiaan kimppuun". Hyvät uutiset täytyy kaivaa kiven alta, ja SE vähän turhauttaa.

Ulkomaan uutiset ei pane yhtään paremmaksi: "Mikä puhelin Pohjois-Korean diktaattorilla on?", "kahdeksan kuoli", "epäillään murhasta", vaikka kyllä tuolla vähän vähemmän noita kuolemauutisia on, tällee nopeesti vilkaistuna. Toisaalta, ehkä suomalaisia ei kauheesti kiinnosta jonkun yksittäisen bulgarialaisen kuolema Bulgariassa... Ja joo, tiedostan hyvin, että luen "uutisia" Iltalehden sivuilta, mutta enpä oikein Hesariinkaan enää luota. Selaan noi paskat uutiset läpi, ja sit "salaliittosivuille", vaikka ei nekään mukavia uutisia (yleensä) ole, mut ainakin pysyy perillä siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Noi kuolemauutisethan kun ei yleensä kerro maailman menosta mitään. Koko maailmaan nähden se on vain pieni porukka, keitä jonkun kuolema koskettaa. Kun taas Israelin Syyriaan aloittamat ilmaiskut koskettavat huomattavasti suurempaa ihmismäärää, ja siitähän voi seurata vaikka kolmas maailmansota! (Jollei se sota jo pyöri siellä, mutta meitä pidetään uutispimennossa, mistäs sitäkään tietää.)

* Tässä vaiheessa (n. klo 13) ystäväni Gere totesi, että kukaan ei osta lehtiä jos ne ovat täynnä pumpulia ja lämpöisiä kirjoituksia onnesta. Surullista mutta niin se on, väkivalta, onnettomuudet ja vastaavat myyvät paremmin.*

Itse en osta lehtiä siksi, että suurin osa uutisista on täyttä paskaa, eli ei edes "oikean maailman" oikeista tapahtumista, tai jos on, tekijä-uhri-asetelma on käännetty nurin niskoin (esim. vaikka Gaddafin Libyaa koskevat uutiset - ja nyt kaikki länkkärit luulee, ett Afrikasta ei tuu muuta hyvää ku banaanit ja kenties orjat, ja toki suurin osa ihmisistä pitää orjuuttamista pahana asiana, niin kuin se onkin, mutta silti osa niistäkin salaa piilottelee omaa orjaa kellarikomerossa!). Ja ne uutiset, jotka kertoo "oikeasta maailmasta", on jotain suru-uutisia. Onpa tosi kiva lukee jostain lapsensurmaajasta kolme aukeamaa. Ekalla sivulla "mitä kävi", toisella "miksi näin kävi ja mitä poliisi/sosiaalitoimi/sairaala/tekijää hoitanut lääkäri olisi voinut tehdä toisin", kolmannella "tällainen lapsi uhri oli", neljännellä "asiantuntijan" näkökulma: "mikä sai tavallisen ihmisen tekemään tällaisen hirmuteon", viidennellä ja kuudennella lapsen omaisten selviytymistarina ja vihaiset viestit tekijälle. "Uhreja täällä oomme kaikki, oomme kaikki, oomme kaikki. Uhreja täällä oomme kaikki, oomme kaikki, KAIKKI! Sinä ja minä, sinä ja minä." Lopettaisin uutisten lukemisen kokonaan, jos en ois niin koukussa haukkumaan kaikkia valtamedian lehtiä ja uutisia.

* Geren kommentti, jota seurasi oma erittäin huolimattomasti muotoiltu vastakommenttini*

En ihan ymmärtäny, mitä meinasit tossa, mut ei tällä älyllä ainakaan paljoa leveillä. :D Täs on nyt tapahtunut sellanen käännekohta mun elämässä, ett mä en jaksa enää lukea noita suru-uutisia, minkä takia mun oli erittäin vaikea löytää mitään luettavaa. Ja must ois ollu tosi kiva lukee uutisia aamupalan seurana, mutta aamupala menetti makunsa huonojen uutisten takia. Tai ei oikeastaan edes siksi, vaan siitä syystä, että mielenkiintoisten uutisten löytäminen oli semihankalaa. Lopulta kyllä löysin, mut en tuolta sivulta.
En mä ainakaan pahoita mieltäni yhdestäkään uutisesta (paitsi toi perunajuttu kyl meinas osua arkaan paikkaan eilen, mut onneks se viel toistaseks oli jekku), mut jos koko yhteiskunta patistelee jäseniään pysymään ajan tasalla kaikesta meillä ja maailmalla tapahtuvasta, ni voisiko yhteiskunnan media sitten tuottaa myös sellaisia järkeviä uutisia, joita voisi lukea sellaiset ihmiset, joita ei kiinnosta se, kuinka monta ihmistä on tänään kuollut. Huvikseni laskin yhtenä päivänä, että sinä päivänä ilmestyneet artikkelit kertoivat yhteensä yli 200 ihmisen kuolemasta.
Tiedesivuista: en luota tieteeseen. En usko fysiikan lakeihin. En luota omiin aisteihin, enkä aina usko siihen, mikä näyttäisi olevan kaikkein totisinta totta. Huvikseni ehkä joskus voisin lukea jotain tiedejuttuja, mutta loppujen lopuksi en saa siitä muuta iloa, kuin vähän lisädataa mun pätemisvarastoon "hei minäpä tiedän, minä vuonna radio keksittiin!" (en tiedä vielä, koska en ole koskaan ollut kiinnostunut aiheesta, ja vuosilukujen opettelu on mielestäni täyttä turhuutta - mitä sillä tiedolla tekee? Okei, pääsen pätemään, voi jee)... Enkä jaksais taistella tästä nyt, kohta pitää liikkua koululle (alkuperäinen verbi oli "riehua", mutta joku ois voinu ottaa sen kouluhyökkäysuhkauksena, joten piti vaihtaa neutraalimpi verbi). Mulla on oikeus olla uskomatta. Ja oikeus uskoa hömppään, jos siltä tuntuu. Ja jooooooo, mediallakin on tietysti oikeus uutisoida paskasta ja levittää propagandaa, mutta sit toisaalta on olemassa myös tietynlainen "vakuutan antamani tiedot oikeiksi, enkä tahallani johda ihmisiä harhaan"-koodi, jota kaikkien pitäis noudattaa.

Menneisyyttä vääristellään, nykyisyyttä vääristellään, tulevaisuudesta ei tiedetä. Miten voisin luottaa johonkin 100% varmuudella? En pysty sisäistämään...

*Ja sit syttyi sanasota, jota en jaksa laittaa tänne, koska se oli aika ärsyttävä juttu. Nakertaa huolella, kun pitää väitellä jostain asiasta tai puolustaa omaa näkemystä, koska haluaisin tehdä sen rauhassa, mut miten teet sen rauhassa, jos pitää lähteä kouluun alle tunnin päästä? Sit tuli kirjotettua huolimattomasti kaikenlaista, minkä takia porukka saa musta aivan tyhmän pellen kuvan! Esim. "en usko fysiikan lakeihin" ja "en luota omiin aisteihin", kun tarkoitin, että en usko, että ne pätevät jokaikisessä tilanteessa tai tapahtumassa ja en _aina_ pysty luottamaan omiin aisteihin. Se siitä. Puhutaan vaikka kasvokkain joskus. Ei koko maailman tarvitse saada tietää, mitä ajattelen maailmasta ja sen ihmisistä, kun ei sillä loppujen lopuksi edes ole kovinkaan suurta merkitystä sillai.*