Mun aivot ei tunnu toimivan tänään yhtään, että saisin aikaiseksi järkevää tekstiä, joten päätin kirjoitella pari mielen päällä olevaa asiaa pois mielestä pyörimästä. :)
Tää kuulostaa todella laimeelta tällee kirjotettuna, mut PÄÄSEN TEKEMÄÄN SYVENTÄVÄN HARJOITTELUN MUN ENTISEN KOTITALOUSOPETTAJAN OHJAUKSEEN HEINOLASSA! Oloni on todella iloinen, riemukas ja erittäin hyvällä tavalla "jännittävä"! :) Ihanaa! Kyseinen opettaja on ollut todella suuri myötävaikuttaja siihen, että aikoinaan (puoli vuosikymmentä sitten) lähdin tälle tielle. Hän on myös esikuvani kaikista tapaamistani kotitalousopettajista, vaikka viime vuoden perusharjoitteluohjaajani oli kanssa todella ihana tapaus! Oon niin onnellinen, ett pääsen tekemään molemmat kouluympäristössä tehtävät harjoittelut parhaiden tietämieni kotitalousopettajien ohjauksessa! :) Myös projektiharjoittelu oli ihana, mutta sitä ei ollut pakko tehdä koulussa, ja suositeltavaa olikin, että se tehtäisi jossain muualla. Ehkä mä kirjoitin siitä silloin kesällä, tai joskus, enpä kirjoittele siitä sen kummemmin. VOI TÄTÄ RIEMUA!
Mul on tänään jotenki paljon parempi mieli, vaikka fyysisesti olo on rankempi kuin edellisinä päivinä. Osaan jopa olla kiitollinen tästä mun sairaudesta. Se "pakotti" mut pysähtymään ja keskittymään omaan hyvinvointiin, sen sijaan, että eläisin "muiden ehdoilla". Jos en olisi kipeä, olisin mennyt Lahteen ja Heinolaan. Todennäköisesti olisin jo vähintäänkin Heinolassa. Oisin halunnut mennä mökillekin, vaikken ois ehtinytkään olee siellä kuin yhden yön.. Lauantaina on ihanan ystävän synttärit, joihin olisin halunnut osallistua, mutta no can do. Ainakin sain nyt "hyvän syyn" jäädä viikonlopuksi Savonlinnaan - mulla kun on taas tuntunut olevan niin kauhean kiire pois täältä.. Vaikka oikeasti oon alkanut viihtymään. Mikä siinä oikein on, että kun yks vähänkään katselee mun suuntaan ja hellii sanoilla, katseella ja ihanilla vahvoilla käsillään, haluaisin olla koko ajan siellä?! Vaikka tiedän, että yhteinen aika on paljon parempaa, kun sitä ei ole "liikaa" jatkuvalla syötöllä... No, onhan tässä maailmassa aikaa. Kunpa nyt vain osaisin keskittyä itseeni. :)
Sira on hoidossa Lahdessa. Mun piti noutaa se tänä viikonloppuna, mutta sairauden takia en pääse. Onneksi se sopii, että matkustan Lahteen vasta ensi viikolla, ja otan Siran sitten mukaani. Mulla on kyl ollu aika ikävä Siraa, koska en oo viittiny kouluunkaan mennä, etten tartuttaisi ketään tähän (tää tarttuu aika herkästi - huomasinhan sen itse)... Ollu vaan kotosalla. Eilen kävin kaupassa, ja sen jälkeen olin ihan rättipoikkiväsynyt. Tänään tarvitsisin lisää aineksia kaupasta, mutta en taida jaksaa mennä...
Kävin aamulla kouluterveydenhoitajalla samalla reissulla, ku hain Linnanjuhlalipun. (Linnanjuhlat joulukuun alussa Olavinlinnassa, teemana oikeat linnan juhlat, ja mä pääsen käyttämään toista kertaa mun tähänastisen elämäni kalleinta mekkoa! Ihanaa! Kyselin facebookissa seura(laist)a, korusettiä ja kampauksen tekijää, ja yks ihana koulukaveri sanoi, että sen kämppis voisi tehdä mulle kampauksen! Mieletöntä! Parempaa, kuin oisin voinut toivoa! :) Ne asuu aika lähellä sitä linnaa, mä voisin mennä sinne alkuillasta ja laittautua valmiiksi siellä, ja sit kävellä lyhyen matkan linnalle. Oi vitsit, ihanaa! Odotan NIIN innolla tota tapahtumaa, vaikka seurasta ja koruista ei vielä olekaan tietoa!) Mutta niin, kävin terveydenhoitajalla, ja sattuipa niin sopivasti, että siellä on lääkärin vastaanotto iltapäivällä, joten mä pääsen heti tänään ammattilaisen arvioitavaks! :) Viime yönä heräsin unesta niin kovaan kurkkukipuun, ett pelkäsin (hieman uninen kun olin) kurkun turpoavan umpeen, että en saa happea ja tukehdun! Pohdin semivakavissani, ett oisin menny sairaalalle kinuamaan puudutuspiikkiä, tai jotain, mut alle kilometrin kävelymatka tuntui niin raskaalta jo pelkän ajatuksen tasolla, että käänsin vain kylkeä ja koitin nukahtaa uudelleen. Lopulta sit nukahdinkin, mut heräilin kyl pitkin yötä (ja aamua) vähän koko ajan.
Latasin kaksi tuotantokautta How I met your motheria, ja kolmas on latauksessa! :) Ainakaan ei käy aika pitkäksi, kun voin katsoa sitä. Lisäks ois uusimmat Salkkarit, Hyvät ja huonot uutiset, ja luultavasti myös uusin Walking Dead ois ladattavissa. :) Viikonloppuna lainasin Ullalta kirjan Kellokosken prinsessa, ja oishan tossa yks tenttikirjakin ja pari kandia varten lainaamaani ruotsinkielistä (jaiks!) lehteä.
Ei tää sairastaminen niin paha asia ole. Elimistö puhdistuu ja uudistuu. Ja säästyypähän rahaakin, kun ei kehtaa mennä kauppaan, koska siellä käynnin jälkeen olo on kahta kauheampi...
Mut parasta on, että pystyn näkemään sen, mitä hyvää tässä sairastamisessa on. <3
PS. Lunta sataa! Sekin on ihanaa. :) Johan mä oon tätä talvea jo ehtinyt odotellakin. (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti