Kvalivalivali

AAAAAAAAAARGH! Mul hajoo pää tohon kvalin tenttikirjaan! En ymmärrä, miks ihmeessä mun pitää edes opetella ja opiskella tollasta asiaa, kun sil ei ole MITÄÄN järkevää tekemistä mun tulevan ammatin kanssa! Must tulee opettaja, eikä mikään tutkija!! Ainoat tiedot/taidot, jotka tosta kurssista on mulle hyödyllisiä, on oppia olee tutkimusmenetelmäkriittinen ja se, että toi jeesaa gradun teossa "sitten joskus". Ahdistaa lukee ja opiskella jotain, mitä en koe mitenkään tärkeänä itselle! Koulussa opetetaan niin paljon paskaa, miksi ihmeessä sen pitää jatkua vielä yliopistossakin?! Kuinka paljon asiaa jää mun päähän, jos itku silmässä yritän väkisin lukee ja sisäistää tota englanninkielistä kirjaa?! Mun mielestä mä tiedän jo ihan tarpeeks kvalitatiivisesta tutkimuksesta. En tiedä, mitä mieltä joku kirjan kirjoittaja on ollut siitä tai mitä yleisesti ajatellaan, mulle riittää mun omat ajatukset, kiitos! Sit ku mä teen tutkimuksen, teen sen tasan tarkkaan omilla säännöilläni, enkä kuuntele "no mutta hei kun ei tämä nyt oikein ole kvalitatiivista tutkimusta"-juputuksia, vaan teen sen helvetin tutkimuksen omien ajatusteni mukaan! Ei kauheesti kiinnosta, saanks gradusta L vai A, kunhan vaan saan tän ammatin! x'((

Tai oikeastaan mun tekis mieli vaan kuolla. Vittu mä en jaksa tätä paskaa. Aiheutan kärsimystä muille ihmisille ja muut ihmiset ja asiat aiheuttaa kärsimystä mulle, koska "maailmassa vaan nyt sattuu olemaan asioita, jotka on pakko tehdä". Kuka senkin on päättänyt?! En mä tiiä, onks tää enää minkään arvosta. Tosi kiva elää, jos unelmien ammatin saaminen jää kii siitä, ett mul ei riitä motivaatio tutkimusmenetelmien opiskeluun, koska mun motivaatio on peräisin siitä, että opiskeltavasta asiasta on mulle jotain hyötyä/iloa. Kiva tuhlata aikaa ja muita resursseja siihen, ett oppii jonku "omasta mielestä täysin turhan" asian ulkoa, ja sit heti kohta unohtaa kaiken, ja on periaatteessa vain tuhlannut sen opiskeluun käytetyn ajan ei-mihinkään. Tai jos se todella turha asia jää päähän pyörimään ja muistuu mieleen vielä 50-vuotiaana. Kiva silloin ajatella "no voi huoh, kyllä mä ton turhan asian opin, mut joitain tärkeitä asioita en oppinut sitten millään, gg". Oikeesti. En jaksa.