Oli ihan hauska reissu, vaik tuli taas kuultua samat jutut ties kuinka monetta kertaa, ja huomasi, miten järkyttävän älyttömän suuret mittasuhteet "pienet" elämän murheet on jonkun elämässä saanut. Onhan ne isoja murheita toki, mutta tarvitseeko niitä jatkuvasti kasvattaa vielä lisää puhumalla niistä samoista asioista vuodesta toiseen! "Voi hyvänen aika" mummon sanoja lainatakseni...
Reissu melkein alkoi eilen klo 9, kun iskä soitti, että ovat jo ajaneet Juvan ohi ja tulossa tänne. Joo, kiva herätys siis. Kun iskä, Ulla ja Peppi tuli, me aikuiset juotiin sitten yhdessä teetä täällä ja syötiin omenapiirakkaa, jonka ne toi mukanaan. Mulla sattui vielä olemaan sitä vaniljajäätelöä, jonka ostin keskiviikkona, ni saatiinpa sitäkin mukavasti tuhottua, kun ei musta yksin ole tuollaisen litran syöjäksi. Ja sit mä sain sen omenapiirakan lopun, ja tässä nytkin sitä mutustelen, vaniljajäätelön kanssa, namnam. :P
Sit lähdettiin ajelee, ja TOTTAKAI Pepin vaippa täyttyi matkalla ja sit piti pysähtyä bussipysäkille putsailemaan. Sontaa oli kainaloissa asti, eli kaikki vaatteetkin meni vaihtoon! Ja kaiken kruunasi sit se, kun vaatteiden vaihdon aikana Peppi sitten vielä lirautti siihen hoitomatolle, että sellaista meidän takapenkillä tapahtui! Lopulta (kun tätikin oli toisen tädin perheen kanssa hurauttanut autolla ohi) päästiin jatkamaan matkaa!
Ekaks mentiin Kattilavaaraan, eli sinne mestaan, missä mun isä on syntyny, ja missä mun setäkummi perheineen asuu. Iskän lapsuuden koti siis, mummo ja ukki yhdessä sen kai joskus rakentaneet. Vaihdettiin juhlavaa päälle ja odoteltiin lähtöä sinne rajamaille, missä juhlat pidettiin. Iskä höpötteli Pepille, että "mennäänkö katsomaan synnytyslaitosta, täällä se on saunan lauteiden alla"! :D
Kemut oli ihan jees, paitsi että mun melkein piti syödä karjalanpaistia, kun ei kukaan tiennyt, että mä en ole juurikaan mikään lihansyöjä. Ullalle varattu lohipala oli kuitenkin niin iso, että sain siitä osan. Sienisalaatti oli siellä kyllä todella hyvää! Samoin karjalanpiirakat ja munavoi. Muut olikin sit sellaista mun mielestä "perushuttua". Karjalanpaistia otin vain kaks lihapalaa ja ne oli aika mauttomia mun mielest. Noiden lisäks siel oli salaattia (kurkku, tomaatti, salaatti), silliä, smetanaa, suolakurkkuja, keitettyjä perunoita, graavilohta, lanttu-, porukkana- ja makaronilaatikkoa. Makrulåda oli kans tavallista parempaa. Iihan hyvät safkat siis, mutta se (Ullan) loimulohi oli kovin mautonta, ei vissiin yhtää suolaa siinä. Otin ruokaa neljä kertaa lisää ja lopetin ruokailun viimeisenä! Ei ollut kovin jees, kun muut venaili, ett sain syötyä ja nieltyä..
Ennen ja jälkeen jälkiruuan oli vapaata olemista. Sit lähdettiin pois. Meil oli vissiin joku sukukokous hautausmaalla sen jälkeen, ku kaikki muut, paitsi kummisedän perhe, jatkoi matkaansa sinne. Iskä parkkeeras tyylikkäästi keskelle hautausmaan parkkipaikkaa, kun muut ajoivat autonsa ihan nätisti sivuun. Kiva oli hengata Ullan ja Pepin kans siin autos sit "keskellä pihaa", kun muutkin sukulaiset nauroivat iskän parkkeeraukselle. :D
Niillä meni hetki siellä hautausmaalla ja sit iskä saapui oikein iloisena takaisin! "Oli tuosta hautausmaalla käynnistä jotain hyötyäkin! Minun ukki on syntynyt vuonna tuhatkaheksansataa(en-muista-enkä-jaksa-laskea) ja kuollut vuonna (kts.edell.sulut), ja isä on syntynyt vuonna (kts.edell.sulut), eli ukki on ollut KUUSIKYMMENTÄNELJÄ, kun on saanut minun isän! Tämä oli päivän paras asia, minkä sain tietää!" AHHAHHAHHAHHAHHAHHAA!! :D Ehkä se lopulta olikin "vain" 63-vuotias, mutta anyway, ja iskä on VASTA 58v! :D Ihana iskä! Oon alkanu sietää sitä paljon paremmin nyt, kun sillä on tuo Peppi-vauveli, kun se ei enää huuda tai ole kireä/äreä! Mä oikeastaan jopa tykkään mun iskästä! :) Luultavasti se aika, kun se oli ärhäkkä koko ajan, johtui siitä, että sillä oli periaatteessa kahdenlaista elämää, mutta nyt kun se on saanut haluamansa elämän "ykköselämäkseen", se on tyytyväinen. Hyvä. :)
Hautausmaalta mentiin Kiteen kievariin, hotelliin, jossa iskä, Ulla ja Peppi oli yötä. Odottelin vaunujen kanssa, kun ne kävi vaihtamassa vaatteet. Sit käytiin katsomassa serkun JÄTTIKOKOISTA rippikuvaa valokuvaamon ikkunasta ja jatkettiin mummolle. Siellä ei ollutkaan ketään muita, ni sai Peppikin olla hetken rauhassa, eikä koko ajan kauhean väkijoukon ympäröimä. Mä jäin mummolle yöksi, ja se meni jo ennen klo 21 nukkumaan! Luin kuviksen toista tenttikirjaa, ja sain siitäkin niin paljon ideoita, ettei lukemisesta meinannu tulla mitään, kun ne kaikki ideat pyörteili mun mielessä! Lopulta mun oli pakko hakea roskiksesta K-supermarketin mainos, että sain ne ideat tyhjennettyä mun päästä siihen, ilman, että olisin unohtanut mitään. Klo 22 jälkeen alkoi väsyttää kovasti, mutta kuitenkin pyörin sängyssä viel tunnin.
Aamulla mummo tuli herättää mut jo 8.30. Puol sukua pamahti mummolle joskus klo 10 jälkeen, ja sitten juotiin taas kakkukahveja, kun mummo sai lopun täytekakun mukaansa eilen. Me lähdettiin 11 jälkeen, kello tais olla 11.40, kun iskä sanoi, että nyt katsotaan aikaa, kauanko menee matkassa. Tää matka meni myös Pepin osalta hyvin, ja käytiin tullessa kaupassa ja iskä osti mulle muumikulhon ja paljon sapuskaa! Sellanen reissu.
Ja minun kasvattama salaatti on kyllä varmaan totaalisen kuollut, kun se lilluu tuolla multavedessä. Luultavasti se kuoli, kun yhtenä päivänä huomasin, että ei taida olla tarpeeksi vettä, ja sit kun vähän sitä vettä lisäsin, se ei oo imenyt niitä itseensä, joten se kai siitä sitten. Kasvatan tohon ruukkuun jotain muuta, koska ei se salaatti edes oikeastaan ollut hyvää.
// Peppi oli oppinut kauheasti uusia ääniä! :)<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti